ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

• Vastuu rakennuksen soveltuvuudesta rakennuspaikalle, rakentamista koskeviin säädöksiin ja kaavamääräyksiin on rakennuttajalla ja pääsuunnittelijalla.

RAKENNUKSEN ULKOASU

• Rakennusten tulee olla harja- tai pulpettikattoisia liitekartan mukaan. Harjan suunta on likimäärin havainnekuvan mukainen.
• Rakennusmateriaalien ja rakennuksen värisävyjen tulee olla liitekartan mukaisia.
• Puuverhottujen kortteleiden alueelle voidaan rakentaa höylähirsitalo peittomaalattuna ja nurkkalaudoilla.

RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

• Asuinrakennukset on sijoitettava rakennusalalle vähintään 4 m rajasta ja autosuoja/talousrakennukset vähintään 2 m rajasta. Naapurin suostumus tarvitaan aina, kun rakennetaan rakennusalan ulkopuolelle alle 4 metrin etäisyydelle tontin rajasta.
• Tielle päin avautuva autosuojan oviseinä on sijoitettava 7 m:n etäisyydelle tiestä (edessä vieraspaikka).
• Autosuoja voi olla myös kytketty päärakennukseen siten, että se sijoittuu vähintään 4 m tontin rajasta, kuitenkin vähintään 8 m päähän naapurin rakennuksesta, ellei rakennukseen toteuteta palo-osastointia.
• Rakennuksen lattiakorkeus määritellään rakennuksen paikan merkinnän yhteydessä. Viemäröitävän lattian on oltava vähintään 50 cm tienpinnan yläpuolella (viemäritulvanesto).

KERROSLUKU JA KERROSALA

• Alle 1600 mm korkeita tiloja ja porrasaukkoa ym. ei lasketa kerrosalaan.
• Kellarikerros: katso tulkintaohje kellarin rakentamisesta rakentamistapaohjeiden lopussa.

TALOUSRAKENNUKSET

• AO- alueella kartassa esitetyn rakennusoikeuden lisäksi saa yhdelle rakennuspaikalle rakentaa enintään 60 k-m2 talousrakennuksia. Määräys ei koske rinneratkaisuja, joissa kellarikerrokseen voi rakentaa aputiloja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen.
• Talousrakennusten pohja-ala saa olla enintään 80 m2 , sisältäen katokset. Julkisivujen tulee olla samanväriset kuin päärakennuksen julkisivut, materiaalista voi poiketa. Rakennuksen suuntaa voi kääntää 90°. Talousrakennus voi olla kytketty asuinrakennukseen tai olla erillinen.

PIHA-ALUE

• Rakentamattomat korttelialueet on pidettävä hoidettuina ja istutettuina. Alue säilytetään mahdollisimman luonnonmukaisena. Tarpeetonta muokkaamista tulee välttää. Maalämpökaivoista tulee olla 20 metrin suojaetäisyys rengaskaivoihin. Alueella ei sallita ulkovarastointia, joka ei ole aitaamalla näkösuojattu.
• Kaikilla rakennuksilla on oltava tarkoituksenmukaisesti suojattu ulko-oleskelutila.
• Jätesäiliöt tulee sijoittaa liittymän läheisyyteen ja suositellaan rakennettavaksi katettu aitaus.
• Postilaatikot tulee toteuttaa ja sijoittaa yhtenäisesti.
• Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa mahdollisesta rakennuspaikkojen välisen rajan aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai enintään 120 cm korkea puuaita ilman erillistä lupamenettelyä.

ESTEETTÖMYYS JA TURVALLISUUS

• Rakennettaessa useampaan kuin yhteen kerrokseen suositellaan mahdollistamaan esteetön kulku varsinaisiin asuintiloihin, tarvittaessa hissivarauksella tai vastaavalla.
• Invamitoitettu wc ja pesutila suositellaan toteuttamaan varsinaisessa asuinkerroksessa.
• Rakennus on varustettava valaistulla numerokilvellä.

PINTAVESIEN KÄSITTELY

• Tonttien pintavesien johtaminen on toteutettava tonttien rajalle tehtävillä painanteilla/avo-ojilla. Avo-ojia ei saa putkittaa.
• Pihojen kallistukset tulee suunnitella siten, että myös poikkeustilanteessa pintavedet johtuvat avo-ojiin.
• Tonteille suositellaan toteutettavaksi pintavesien imeytysalueita sekä sadeveden talteenottoa kasteluvedeksi.

POIKKEAMISET

• Yksittäiselle rakennuspaikalle ei myönnetä merkittäviä poikkeamisia.
• Rakennustapaohjeiden mahdolliset muutokset toteutetaan laajempana kokonaisuutena kortteleittain.

TULKINTAOHJE KELLARIN RAKENTAMISESTA

• Tontin olosuhteet muodostavat tekijän, joiden perusteella tulee arvioida kellarikerroksen toteuttamisen tarkoituksenmukaisuutta. (esim. korkeusero talon leveydellä tai etäisyys tien pintaan ylittää 1-2 m)
• Kellarikerros voidaan toteuttaa kaavan mukaisen kerrosluvun rajoittamatta, jos sinne EI SIJOITETA varsinaisia asuinhuoneita (MH).
• Kellari voi olla katostyyppinen, avoin, lämmittämätön, puolilämmin tila tai osittain lämmitetty.

Lämmitettyjä aputiloja:
- saunaosasto (jos asuinkerroksessa vähintään suihkutila)
- kodinhoitohuone
- varastot
- autotalli/katos ym.
voidaan sijoittaa kerrosalan lisäksi.

• Kaavamääräyksestä / rakennustapaohjeesta huolimatta tasaiselle tontille ei ole pakko tehdä kellaria. Tontti, tie, talon sijainti ja erityisesti alueen yhtenäisyys vaikuttavat asiaan. Asian ratkaisee rakennusalan asiantuntija, pääsuunnittelija.
• Kannattaa huomioida, että lähes kaikkiin valmistaloihin voidaan perustus toteuttaa tyyppipoikkileikkauksesta poiketen uusilla perustussuunnitelmilla ”korotettuna” siten, että siitä muodostuu kellari. Tarvittaessa asia voidaan ratkaista aloituskokouksessa.