ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN
- Vastuu rakennuksen soveltuvuudesta rakennuspaikalle, rakentamista koskeviin säädöksiin ja kaavamääräyksiin on rakennuttajalla ja pääsuunnittelijalla.

RAKENNUKSEN ULKOASU
- Rakennusten tulee olla harja- tai lapekattoisia.
- Rakennusmateriaalien ja rakennuksen värisävyjen tulee olla liitekartan mukaisia.
- Puuverhottujen kortteleiden alueelle voidaan rakentaa höylähirsitalo peittomaalattuna ja nurkkalaudoilla.

RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN
- Rakennusten sijainti on oltava 4 m rajasta, naapurin suostumuksella voidaan rakentaa lähemmäs.
- Kuistit, lasitetut parvekkeet, erkkerit ja talousrakennukset saavat ulottua enintään kaksi metriä rakennusalan ulkopuolelle ottaen huomioon sen, mitä edellä on sanottu rakennuspaikalle rakentamisesta.
- Tielle päin avautuva autosuojan oviseinä on sijoitettava 7 m:n etäisyydelle tiestä (edessä vieraspaikka).
- Rakennuksen lattiakorkeus määritellään rakennuksen paikan merkinnän yhteydessä. Viemäröitävän lattian on oltava vähintään 50 cm tienpinnan yläpuolella (viemäritulvanesto).

KERROSLUKU JA KERROSALA
- I u ½ -kerroksinen; ullakkokerroksen ulkoseinän sisäkorkeus ei saa päätyä lukuun ottamatta ylittää 1200 mm eikä alittaa 600 mm, jos ullakon ulkoseinän sisäkorkeus ylittää 1600 mm tulkitaan rakennus II -kerroksiseksi.
- II – kerroksinen: ullakkokerroksen ulkoseinän sisäkorkeus tulee olla yli 2100 mm (vakioikkunat).
- Kerrosluvun ollessa I u ½ saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi yli 1600 mm korkeaksi tilaksi enintään puolet ensimmäisen kerroksen alasta.
- Alle 1600 mm korkeita tiloja ja porrasaukkoa ym. ei lasketa kerrosalaan.
- Kellarikerros: katso tulkintaohje kellarin rakentamisesta rakentamistapaohjeiden lopussa.

TALOUSRAKENNUKSET
- AO- alueella kartassa esitetyn rakennusoikeuden lisäksi saa yhdelle rakennuspaikalle rakentaa enintään 60 k-m² talousrakennuksia. Määräys ei koske rinneratkaisuja, joissa kellarikerrokseen voi rakentaa aputiloja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen.
- Talousrakennusten pohja-ala saa olla enintään 60 m², sisältäen katokset. Julkisivujen tulee olla samanväriset kuin päärakennuksen julkisivut, materiaalista voi poiketa. Harjan suuntaa voi kääntää 90^o. Talousrakennusten kattokaltevuus on 1:2,5 tai sama kuin asuinrakennuksessa. Talousrakennus voi olla kytketty asuinrakennukseen tai olla erillinen.

PIHA-ALUE
- Rakennuspaikalta saa kaataa puita vain myönnetyn rakennusluvan mukaisen rakennuksen paikalta ja 4 m:n etäisyydeltä rakennuksesta.
Puiden kaatamiseen vaadittavasta luvasta on sovittava rakennustarkastajan kanssa.
- Alueella olevia kalliomuodostelmia ei saa tarpeettomasti poistaa ja tonttien luonnonmukaisuus tulee huomioida suunnittelussa.
- Rakentamattomat korttelialueet on pidettävä hoidettuina ja istutettuina. Alueella ei sallita ulkovarastointia, joka ei ole aitaamalla näkösuojattu.
- Kaikilla rakennuksilla on oltava tarkoituksenmukaisesti suojattu ulko-oleskelutila.
- Jätesäiliöt tulee sijoittaa liittymän läheisyyteen ja suositellaan rakennettavaksi katettu aitaus.
- Postilaatikot tulee toteuttaa ja sijoittaa yhtenäisesti.
- Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa mahdollisesta rakennuspaikkojen välisen rajan aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai enintään 120 cm korkea puuaita.

ESTEETTÖMYYS JA TURVALLISUUS
- Rakennettaessa useampaan kuin yhteen kerrokseen on mahdollistettava esteetön kulku varsinaisiin asuintiloihin, tarvittaessa hissivarauksella tai vastaavalla.
- Invamitoitettu wc ja pesutila on toteutettava varsinaisessa asuinkerroksessa.
- Rakennus on varustettava valaistulla numerokilvellä.

PINTAVESIEN KÄSITTELY
- Tonttien pintavesien johtaminen on toteutettava tonttien rajalle tehtävillä painanteilla/avo-ojilla. Avo-ojia ei saa putkittaa.
- Pihojen kallistukset tulee suunnitella siten, että poikkeustilanteessa pintavedet johtuvat avo-ojiin.
- Tonteille suositellaan toteutettavaksi pintavesien imeytysalueita sekä sadeveden talteenottoa kasteluvedeksi.

POIKKEAMISET
- Yksittäiselle rakennuspaikalle ei myönnetä merkittäviä poikkeamisia.
- Rakennustapaohjeiden mahdolliset muutokset toteutetaan laajempana kokonaisuutena kortteleittain.

TULKINTAOHJE KELLARIN RAKENTAMISESTA
- Tontin olosuhteet muodostavat tekijän, joiden perusteella tulee arvioida kellarikerroksen toteuttamisen tarkoituksenmukaisuutta.
(esim. korkeusero talon leveydellä tai etäisyys tien pintaan ylittää 1-2 m)
- Kellarikerros voidaan toteuttaa kaavan mukaisen kerrosluvun rajoittamatta,
jos sinne EI SIJOITETA varsinaisia asuinhuoneita (MH).

• Kellari voi olla katostyyppinen, avoin, lämmittämätön, puolilämmin tila tai osittain lämmitetty. Lämmitettyjä aputiloja:
• saunaosasto (jos asuinkerroksessa väh. suihkutila)
• kodinhoitohuone
• varastot
• autotalli/katos ym.

voidaan sijoittaa kerrosalan lisäksi.
- Kaavamääräyksestä / rakennustapaohjeesta huolimatta tasaiselle tontille ei ole pakko tehdä kellaria.
Tontti, tie, talon sijainti ja erityisesti alueen yhtenäisyys vaikuttavat asiaan. Asian ratkaisee rakennusalan asiantuntija, pääsuunnittelija.
- Kannattaa huomioida, että lähes kaikkiin valmistaloihin voidaan perustus toteuttaa tyyppipoikkileikkauksesta
poiketen uusilla perustussuunnitelmilla ”korotettuna” siten, että siitä muodostuu kellari.
Tarvittaessa asia voidaan ratkaista aloituskokouksessa.