ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

• Vastuu rakennuksen soveltuvuudesta rakennuspaikalle, rakentamista koskeviin säädöksiin ja kaavamääräyksiin on rakennuttajalla ja pääsuunnittelijalla.

RAKENNUKSEN ULKOASU

• Rakennusten tulee olla harja- tai pulpettikattoisia.
• Rakennusmateriaalien ja rakennuksen värisävyjen tulee olla liitekartan mukaisia.
• Puuverhottujen kortteleiden alueelle voidaan rakentaa höylähirsitalo peittomaalattuna ja nurkkalaudoilla.

RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

• Rakennusten sijainti on oltava 4 m rajasta, talousrakennusten sijainti on oltava vähintään 2 m rajasta, kuitenkin vähintään 8 m päässä naapurin rakennuksesta. Naapurin suostumus tarvitaan aina alle 4 metrin etäisyydelle rajasta rakennettaessa.
• Tielle päin avautuva autosuojan oviseinä on sijoitettava 7 m:n etäisyydelle tiestä (edessä vieraspaikka).
• Rakennuksen lattiakorkeus määritellään rakennuksen paikan merkinnän yhteydessä. Viemäröitävän lattian on oltava vähintään 50 cm tienpinnan yläpuolella (viemäritulvanesto).

KERROSLUKU JA KERROSALA

• I u ½ -kerroksinen; ullakkokerroksen ulkoseinän sisäkorkeus ei saa päätyä lukuun ottamatta ylittää 1200 mm eikä alittaa 600 mm, jos ullakon ulkoseinän sisäkorkeus ylittää 1600 mm tulkitaan rakennus II -kerroksiseksi.
• II – kerroksinen: ullakkokerroksen ulkoseinän sisäkorkeus tulee olla yli 2100 mm (vakioikkunat).
• Kerrosluvun ollessa I u ½ saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi yli 1600 mm korkeaksi tilaksi enintään puolet ensimmäisen kerroksen alasta.
• Alle 1600 mm korkeita tiloja ja porrasaukkoa ym. ei lasketa kerrosalaan.
• Kellarikerros: katso tulkintaohje kellarin rakentamisesta rakentamistapaohjeiden lopussa.

TALOUSRAKENNUKSET

• AO- alueella kartassa esitetyn rakennusoikeuden lisäksi saa yhdelle rakennuspaikalle rakentaa enintään 60 k-m² talousrakennuksia. Määräys ei koske rinneratkaisuja, joissa kellarikerrokseen voi rakentaa aputiloja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen.
• Talousrakennusten pohja-ala saa olla enintään 70 m², sisältäen katokset. Julkisivujen tulee olla samanväriset kuin päärakennuksen julkisivut, materiaalista voi poiketa. Rakennuksen suuntaa voi kääntää 90^o. Talousrakennus voi olla kytketty asuinrakennukseen tai olla erillinen.

PIHA-ALUE

• Rakennuspaikalta saa kaataa puita vain myönnetyn rakennusluvan mukaisen rakennuksen paikalta ja 4 m:n etäisyydeltä rakennuksesta.
• Alueella olevia kalliomuodostelmia ei saa tarpeettomasti poistaa ja tonttien luonnonmukaisuus tulee huomioida suunnittelussa.
• Rakentamattomat korttelialueet on pidettävä hoidettuina ja istutettuina. Alueella ei sallita ulkovarastointia, joka ei ole aitaamalla näkösuojattu.
• Kaikilla rakennuksilla on oltava tarkoituksenmukaisesti suojattu ulko-oleskelutila.
• Jätesäiliöt tulee sijoittaa liittymän läheisyyteen ja suositellaan rakennettavaksi katettu aitaus.
• Postilaatikot tulee toteuttaa ja sijoittaa yhtenäisesti.
• Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa mahdollisesta rakennuspaikkojen välisen rajan aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai enintään 120 cm korkea puuaita.

ESTEETTÖMYYS JA TURVALLISUUS

• Rakennettaessa useampaan kuin yhteen kerrokseen on mahdollistettava esteetön kulku varsinaisiin asuintiloihin, tarvittaessa hissivarauksella tai vastaavalla.
• Invamitoitettu wc ja pesutila on toteutettava varsinaisessa asuinkerroksessa.
• Rakennus on varustettava valaistulla numerokilvellä.

PINTAVESIEN KÄSITTELY

• Tonttien pintavesien johtaminen on toteutettava tonttien rajalle tehtävillä painanteilla/avo-ojilla. Avo-ojia ei saa putkittaa.
• Pihojen kallistukset tulee suunnitella siten, että poikkeustilanteessa pintavedet johtuvat avo-ojiin.
• Tonteille suositellaan toteutettavaksi pintavesien imeytysalueita sekä sadeveden talteenottoa kasteluvedeksi.

POIKKEAMISET

• Yksittäiselle rakennuspaikalle ei myönnetä merkittäviä poikkeamisia.
• Rakennustapaohjeiden mahdolliset muutokset toteutetaan laajempana kokonaisuutena kortteleittain.

TULKINTAOHJE KELLARIN RAKENTAMISESTA

• Tontin olosuhteet muodostavat tekijän, joiden perusteella tulee arvioida kellarikerroksen toteuttamisen tarkoituksenmukaisuutta.
  (esim. korkeusero talon leveydellä tai etäisyys tien pintaan ylittää 1-2 m)
• Kellarikerros voidaan toteuttaa kaavan mukaisen kerrosluvun rajoittamatta,
  jos sinne EI SIJOITETA varsinaisia asuinhuoneita (MH).
• Kellari voi olla katostyyppinen, avoin, lämmittämätön, puolilämmin tila tai osittain lämmitetty. Lämmitettyjä aputiloja:

- saunaosasto (jos asuinkerroksessa väh. suihkutila)
- kodinhoitohuone
- varastot
- autotalli/katos ym.

voidaan sijoittaa kerrosalan lisäksi.

• Kaavamääräyksestä / rakennustapaohjeesta huolimatta tasaiselle tontille ei ole pakko tehdä kellaria. Tontti, tie, talon sijainti ja erityisesti alueen yhtenäisyys vaikuttavat asiaan. Asian ratkaisee rakennusalan asiantuntija, pääsuunnittelija.
• Kannattaa huomioida, että lähes kaikkiin valmistaloihin voidaan perustus toteuttaa tyyppipoikkileikkauksesta poiketen uusilla perustussuunnitelmilla ”korotettuna” siten, että siitä muodostuu kellari. Tarvittaessa asia voidaan ratkaista aloituskokouksessa.