ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

•    Vastuu rakennuksen soveltuvuudesta rakennuspaikalle, rakentamista koskeviin säädöksiin ja kaavamääräyksiin on rakennuttajalla ja pääsuunnittelijalla.

RAKENNUKSEN ULKOASU
•    Rakennusten tulee olla harja- tai lapekattoisia. Harjan suunta on likimäärin havainnekuvan mukainen.
•    Rakennusmateriaalien ja rakennuksen värisävyjen tulee olla liitekartan mukaisia.
•    Puuverhottujen kortteleiden alueelle voidaan rakentaa höylähirsitalo peittomaalattuna ja nurkkalaudoilla.

RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN
•    Rakennusten sijainti on oltava 4 m rajasta, naapurin suostumuksella voidaan rakentaa lähemmäs. 
•    Kuistit, lasitetut parvekkeet, erkkerit ja talousrakennukset saavat ulottua enintään kaksi metriä rakennusalan ulkopuolelle ottaen huomioon sen, mitä edellä on sanottu rakennuspaikalle rakentamisesta.
•    Tielle päin avautuva autosuojan oviseinä on sijoitettava 7 m:n etäisyydelle tiestä (edessä vieraspaikka).
•    Rakennuksen lattiakorkeus määritellään rakennuksen paikan merkinnän yhteydessä. Viemäröitävän lattian on oltava vähintään 50 cm tienpinnan yläpuolella (viemäritulvanesto).

KERROSLUKU JA KERROSALA
•    Kerrosluvun ollessa I u ½ saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi yli 1600 mm korkeaksi tilaksi enintään puolet ensimmäisen kerroksen alasta.
•    Rakennettaessa I u ½ -rakennuspaikalle vain I -kerroksinen rakennus, saa rakennuksen kerrosala olla enintään 70 % rakennusoikeudesta ja ullakkokerrokseen on toteutettava vähintään käyttöullakko. Rakennuksen massoittelun ja julkisivujen on oltava I u ½:n mukainen (päätyikkunat ja kattokulma).
•    I u ½ -kerroksinen; ullakkokerroksen ulkoseinän sisäkorkeus ei saa päätyä lukuun ottamatta ylittää 1200 mm eikä alittaa 600 mm, jos ullakon ulkoseinän sisäkorkeus ylittää 1600 mm tulkitaan rakennus II -kerroksiseksi.
•    II – kerroksinen: ullakkokerroksen ulkoseinän sisäkorkeus tulee olla yli 2100 mm (vakioikkunat).
•    Alle 1600 mm korkeita tiloja ja porrasaukkoa ym. ei lasketa kerrosalaan.
•    Kaavan mukaisesti rakennettaessa ja maaston niin edellyttäessä asuinrakennukseen voi tehdä viemäröimättömän kellarin, ei kuitenkaan tasamaalla.
•    Kellarikerros: katso tulkintaohje kellarin rakentamisesta rakentamistapaohjeiden lopussa.

TALOUSRAKENNUKSET
•    AO- alueella kartassa esitetyn rakennusoikeuden lisäksi saa yhdelle rakennuspaikalle rakentaa enintään 60 k-m2 talousrakennuksia. Määräys ei koske rinneratkaisuja, joissa kellarikerrokseen voi rakentaa aputiloja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen.
•    Talousrakennusten pohja-ala saa olla enintään 60 m2, sisältäen katokset. Julkisivujen tulee olla samanväriset kuin päärakennuksen julkisivut, materiaalista voi poiketa. Harjan suuntaa voi kääntää 90o. Talousrakennusten kattokaltevuus on 1:2,5 tai sama kuin asuinrakennuksessa. Talousrakennus voi olla kytketty asuinrakennukseen tai olla erillinen.

PIHA-ALUE
•    Rakennuspaikalta saa kaataa puita vain myönnetyn rakennusluvan mukaisen rakennuksen paikalta ja 4 m:n etäisyydeltä rakennuksesta. Puiden kaatamiseen vaadittavasta luvasta on sovittava rakennustarkastajan kanssa.
•    Alueella olevia kalliomuodostelmia ei saa tarpeettomasti poistaa ja tonttien luonnonmukaisuus tulee huomioida suunnittelussa.
•    Rakentamattomat korttelialueet on pidettävä hoidettuina ja istutettuina. Alueella ei sallita ulkovarastointia, joka ei ole aitaamalla näkösuojattu.
•    Kaikilla rakennuksilla on oltava tarkoituksenmukaisesti suojattu ulko-oleskelutila.
•    Jätesäiliöt tulee sijoittaa liittymän läheisyyteen ja suositellaan rakennettavaksi katettu aitaus.
•    Postilaatikot tulee toteuttaa ja sijoittaa yhtenäisesti.
•    Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa mahdollisesta rakennuspaikkojen välisen rajan aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai enintään 120 cm korkea puuaita.

ESTEETTÖMYYS JA TURVALLISUUS
•    Rakennettaessa useampaan kuin yhteen kerrokseen on mahdollistettava esteetön kulku varsinaisiin asuintiloihin, tarvittaessa hissivarauksella tai vastaavalla.
•    Invamitoitettu wc ja pesutila on toteutettava varsinaisessa asuinkerroksessa.
•    Rakennus on varustettava valaistulla numerokilvellä.

PINTAVESIEN KÄSITTELY
•    Tonttien pintavesien johtaminen on toteutettava tonttien rajalle tehtävillä painanteilla/avo-ojilla. Avo-ojia ei saa putkittaa.
•    Pihojen kallistukset tulee suunnitella siten, että poikkeustilanteessa pintavedet johtuvat avo-ojiin.
•    Tonteille suositellaan toteutettavaksi pintavesien imeytysalueita sekä sadeveden talteenottoa kasteluvedeksi.

POIKKEAMISET
•    Yksittäiselle rakennuspaikalle ei myönnetä merkittäviä poikkeamisia.
•    Rakennustapaohjeiden mahdolliset muutokset toteutetaan laajempana kokonaisuutena esim. kortteleittain, edellyttäen kaikkien sitoutumista.

TULKINTAOHJE KELLARIN RAKENTAMISESTA
•    Tontin olosuhteet muodostavat tekijän, joiden perusteella tulee arvioida kellarikerroksen toteuttamisen tarkoituksenmukaisuutta.
(esim. korkeusero talon leveydellä tai etäisyys tien pintaan ylittää 1-2 m).
•    Kellarikerros voidaan toteuttaa kaavan mukaisen kerrosluvun rajoittamatta, jos sinne EI SIJOITETA varsinaisia asuinhuoneita (MH).
•    Kellari voi olla katostyyppinen, avoin, lämmittämätön, puolilämmin tila tai osittain lämmitetty. Lämmitettyjä aputiloja:
- saunaosasto (jos asuinkerroksessa väh. suihkutila)
- kodinhoitohuone
- varastot
- autotalli/katos ym.
voidaan sijoittaa kerrosalan lisäksi.
•    Kaavamääräyksestä / rakennustapaohjeesta huolimatta tasaiselle tontille ei ole pakko tehdä kellaria. Tontti, tie, talon sijainti ja erityisesti alueen yhtenäisyys vaikuttavat asiaan. Asian ratkaisee rakennusalan asiantuntija, pääsuunnittelija.
•    Kannattaa huomioida, että lähes kaikkiin valmistaloihin voidaan perustus toteuttaa tyyppipoikkileikkauksesta poiketen uusilla perustussuunnitelmilla ”korotettuna” siten, että siitä muodostuu kellari. Tarvittaessa asia voidaan ratkaista aloituskokouksessa.