JOHDANTO

• Seuraavat rakentamistapaohjeet täydentävät ja tarkentavat Sillilä IV -aluetta koskevia asemakaavamääräyksiä. Rakentamistapaohjeet määrittävät mm. rakennusten sijoittumista, materiaaleja, värejä ja kattokaltevuuksia sekä piha-alueen järjestelyjä. Ohjeet ovat rakentajia sitovia ja niiden tarkoitus on ohjata kaava-alueen rakentumista yhtenäiseksi, laadukkaaksi ja viihtyisäksi asuinalueeksi.

ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA ON HYVÄ OTTAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

• Vastuu rakennuksen soveltuvuudesta rakennuspaikalle sekä rakentamista koskevien säädösten, asemakaavamääräysten ja rakentamistapaohjeiden noudattamisesta on rakennushankkeeseen ryhtyvällä ja kohteen pääsuunnittelijalla

RAKENNUSTEN ULKOASU

• Asuin- ja talousrakennusten tulee olla ilmeeltään selkeitä ja moderneja. Seinämateriaalin tulee olla rappaus tai puu. Kattomateriaalin tulee olla saumattu sileä pelti tai tiili ja liitekartan mukaisesti joko tumman harmaa tai tiilenpunainen. Loivilla lapekatoilla voidaan käyttää huopakatetta.
• Laudoituksen tulee olla yhdensuuntainen. Laudoituksen jakaminen rimoilla tai välilistoilla erisuuntaisiin kenttiin on kielletty.
• Rakennusten tulee olla harja- tai lapekattoisia liitekartan mukaisesti. Räystäät on toteutettava avoräystäinä.
• Lapekattoisissa ratkaisuissa lappeen tulee suuntautua talon harjalle määrätyn suunnan mukaan etelään, jotta mahdollistetaan aurinkopaneelien käyttö. Paneeli tulee asentaa lappeen suuntaisesti.
• Ikkuna-aukot voidaan jakaa osiin välipuitteilla . Lasin päälle asennettavien ns. valeristikoiden tyyppiset ikkunapuitejäljitelmät eivät ole sallittuja.
• Korttelialueille voidaan rakentaa lyhytnurkkainen höylähirsitalo pintakäsiteltynä ja nurkkalaudoitettuna.
• Erillisen talousrakennuksen pohja-ala saa olla enintään 70 m2 sisältäen katokset. Julkisivujen tulee olla samanväriset kuin päärakennuksen julkisivut, materiaalista voi poiketa. Harjakattoisten talousrakennusten kattokaltevuus on sama kuin asuinrakennuksessa, pulpettikattoisessa kattokaltevuus voi olla loivempi.

RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

• Asuinrakennukset on sijoitettava rakennusalalle vähintään 4 m tontin rajasta. Autosuojan/talousrakennuksen voi naapurin suostumuksella rakentaa alle 4 metrin etäisyydelle tontin rajasta palomääräykset huomioiden.
• Autosuoja voi olla myös kytketty päärakennukseen siten, että se sijoittuu vähintään 4 m tontin rajasta, kuitenkin vähintään 8 m päähän naapurin rakennuksesta, ellei rakennukseen toteuteta palo-osastointia.
• Tielle päin avautuva autosuojan oviseinä on sijoitettava vähintään 7 m:n etäisyydelle tiestä (edessä vieraspaikka). Suositeltavassa ratkaisussa auton voi kääntää omalla pihalla, jolloin tonttikadulle ei tarvitse peruuttaa.
• Rakennuksen lattiakorkeus määritellään rakentamisluvassa. Viemäröitävän lattian on oltava vähintään 50 cm kadunpinnan yläpuolella (viemäritulvanesto).

RAKENNUSTEN JULKISIVUVÄRIT

• Rakennusten julkisivuvärien tulee olla murrettuja ja maanläheisiä sävyjä ja kortteleittain tummia tai vaaleita liitekartan mukaisesti. Täysin mustia tai puhtaan valkoisia sävyjä ei sallita.
• Murrettu, maanläheinen värisävy on luonnollinen, pehmeä, hillitty ja vaimennettu väri. Se ei ole kirkas tai voimakas, vaan siihen on sekoitettu harmaata, ruskeaa tai vastaväriä, mikä tekee siitä "taitetun".
• Murretun, maanläheisen värin ominaisuudet:
  - Vaimennettu: Väri on menettänyt kirkkautensa. Se on enemmänkin "samea" kuin puhdas.
  - Luonnollinen: Sävy muistuttaa luonnon elementtejä: maaperää, kiviä, kasveja, savea tai puuta.
  - Lämmin tai neutraali: Vaikka monet ovat lämpimiä, murretut maanläheiset värit voivat olla myös neutraaleja harmaita tai sisältää viileämpiäkin sävyjä.
  - Harmoninen: Värit sointuvat hyvin yhteen ja luovat seesteisen, rauhallisen tunnelman.
• Esimerkkejä murretuista maanläheisistä sävyistä:
  - Ruskeat: Hiekanruskea, kaarna, suklaa, lämmin beige.
  - Vihreät: Sammalenvihreä, oliivi, salvianvihreä.
  - Punaiset ja oranssit: Terrakotta, ruoste, punamulta.
  - Keltainen: Okra, kartanonkeltainen, keltamulta.
  - Neutraalit: Hiekka, kivenharmaa, luonnonvalkoinen.

PIHA-ALUEET

• Yleisiin alueisiin (katu- ja virkistysalueet) rajautuville tontin sivuille tulee istuttaa pensasaita. Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa mahdollisesta rakennuspaikkojen välisen rajan aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai enintään 160 cm korkea puuaita.
• Rakentamattomat korttelialueet on pidettävä hoidettuina ja istutettuina.
• Kaikilla tonteilla on oltava tarkoituksenmukaisesti suojattu ulko-oleskelutila.
• Jätesäiliöt tulee sijoittaa ajoliittymän läheisyyteen ja niille suositellaan rakennettavaksi katettu aitaus.
• Piha-alue tulee suunnitella siten, että lumen varastointiin omalle tontille jää riittävästi tilaa.
• Jokaisella kiinteistöllä on oltava käyttötarkoitus huomioiden riittävästi varastotilaa.
• Postilaatikoiden sijoittamisesta katualueelle tulee sopia kaupungin kanssa.

HULEVESIEN KÄSITTELY

• Tonttien pintavesien viivyttäminen ja johtaminen on toteutettava painanteilla tai avo-ojilla.
• Pihojen kallistukset tulee suunnitella siten, että myös rankkasateiden aiheuttamassa poikkeustilanteessa pintavedet johtuvat hallitusti pois tontilta. Hulevesiä ei saa johtaa naapuritontin puolelle.
• Tonteille suositellaan toteutettavaksi pintavesien imeytysalueita sekä sadeveden talteenottoa kasteluvedeksi. Imeyttäminen pitää huomioida istutuksissa ja vettä läpäisevien pintarakenteiden suosimisessa piha-alueella.

ESTEETTÖMYYS JA TURVALLISUUS

• Rakennettaessa useampaan kuin yhteen kerrokseen tulisi mahdollistaa esteetön kulku varsinaisiin asuintiloihin, tarvittaessa hissivarauksella tai vastaavalla.
• Esteetön wc ja pesutila suositellaan toteuttamaan varsinaisessa asuinkerroksessa.
• Rakennus on varustettava valaistulla numerokilvellä.

TYÖMAAJÄRJESTELYT

• Työmaan aikana rakennusmateriaalien tai kaivuumassojen säilytys tulee tapahtua omalla tontilla.
• Rakentamisen aikana tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei tontilta pääse kulkeutumaan rakennusjätettä tai kiintoaineksia tuulen tai valumavesien mukana lähiympäristöönsä, etenkään Väliojanpuistossa kulkevaan vesilain nojalla suojeltuun noroon.