ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN
• Vastuu rakennuksen soveltuvuudesta rakennuspaikalle, rakentamista koskeviin säädöksiin ja
kaavamääräyksiin on rakennuttajalla ja pääsuunnittelijalla.

RAKENNUKSEN ULKOASU
• Rakennusten tulee olla harja- tai lapekattoisia.
• Rakennusmateriaalien ja rakennuksen värisävyjen tulee olla liitekartan mukaisia.
• Puuverhottujen kortteleiden alueelle voidaan rakentaa höylähirsitalo peittomaalattuna ja
nurkkalaudoilla.

RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN
• Rakennusten sijainti on oltava 4 m rajasta, naapurin suostumuksella voidaan rakentaa lähemmäs.
• Kuistit, lasitetut parvekkeet, erkkerit ja talousrakennukset saavat ulottua enintään kaksi metriä
rakennusalan ulkopuolelle ottaen huomioon sen, mitä edellä on sanottu rakennuspaikalle
rakentamisesta.
• Tielle päin avautuva autosuojan oviseinä on sijoitettava 7 m:n etäisyydelle tiestä (edessä
vieraspaikka).
• Rakennuksen lattiakorkeus määritellään rakennuksen paikan merkinnän yhteydessä. Viemäröitävän
lattian on oltava vähintään 50 cm tienpinnan yläpuolella (viemäritulvanesto).
• Rakennuksen harjan suunta on määrätty asemakaavassa korttelissa 32276.

KERROSLUKU JA KERROSALA
• I u ½ -kerroksinen; ullakkokerroksen ulkoseinän sisäkorkeus ei saa päätyä lukuun ottamatta ylittää
1200 mm eikä alittaa 600 mm, jos ullakon ulkoseinän sisäkorkeus ylittää 1600 mm tulkitaan
rakennus II -kerroksiseksi.
• II – kerroksinen: ullakkokerroksen ulkoseinän sisäkorkeus tulee olla yli 2100 mm (vakioikkunat).
• Kerrosluvun ollessa I u ½ saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi yli 1600 mm korkeaksi
tilaksi enintään puolet ensimmäisen kerroksen alasta.
• Alle 1600 mm korkeita tiloja ja porrasaukkoa ym. ei lasketa kerrosalaan.
• Kellarikerros: katso tulkintaohje kellarin rakentamisesta rakentamistapaohjeiden lopussa.

TALOUSRAKENNUKSET
• AO- alueella kartassa esitetyn rakennusoikeuden lisäksi saa yhdelle rakennuspaikalle rakentaa
enintään 60 k-m2 talousrakennuksia. Määräys ei koske rinneratkaisuja, joissa kellarikerrokseen voi
rakentaa aputiloja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen.
• Talousrakennusten pohja-ala saa olla enintään 60 m2, sisältäen katokset. Julkisivujen tulee olla
samanväriset kuin päärakennuksen julkisivut, materiaalista voi poiketa. Harjan suuntaa voi kääntää
90o. Talousrakennusten kattokaltevuus on 1:2,5 tai sama kuin asuinrakennuksessa. Talousrakennus
voi olla kytketty asuinrakennukseen tai olla erillinen.

PIHA-ALUE
• Rakennuspaikalta saa kaataa puita vain myönnetyn rakennusluvan mukaisen rakennuksen paikalta ja
4 m:n etäisyydeltä rakennuksesta. Puiden kaatamiseen vaadittavasta luvasta on sovittava
rakennustarkastajan kanssa.
• Alueella olevia kalliomuodostelmia ei saa tarpeettomasti poistaa ja tonttien luonnonmukaisuus tulee
huomioida suunnittelussa.
• Rakentamattomat korttelialueet on pidettävä hoidettuina ja istutettuina. Alueella ei sallita
ulkovarastointia, joka ei ole aitaamalla näkösuojattu.
• Kaikilla rakennuksilla on oltava tarkoituksenmukaisesti suojattu ulko-oleskelutila.
• Jätesäiliöt tulee sijoittaa liittymän läheisyyteen ja suositellaan rakennettavaksi katettu aitaus.
• Postilaatikot tulee toteuttaa ja sijoittaa yhtenäisesti.
• Rakentajien tulee sopia rajanaapuriensa kanssa mahdollisesta rakennuspaikkojen välisen rajan
aitaamisesta. Aita voi olla pensasaita tai enintään 120 cm korkea puuaita.

ESTEETTÖMYYS JA TURVALLISUUS
• Rakennettaessa useampaan kuin yhteen kerrokseen on mahdollistettava esteetön kulku varsinaisiin
asuintiloihin, tarvittaessa hissivarauksella tai vastaavalla.
• Invamitoitettu wc ja pesutila on toteutettava varsinaisessa asuinkerroksessa.
• Rakennus on varustettava valaistulla numerokilvellä.

PINTAVESIEN KÄSITTELY
• Tonttien pintavesien johtaminen on toteutettava tonttien rajalle tehtävillä painanteilla/avo-ojilla.
Avo-ojia ei saa putkittaa.
• Pihojen kallistukset tulee suunnitella siten, että poikkeustilanteessa pintavedet johtuvat avo-ojiin.
• Tonteille suositellaan toteutettavaksi pintavesien imeytysalueita sekä sadeveden talteenottoa
kasteluvedeksi.

POIKKEAMISET
• Yksittäiselle rakennuspaikalle ei myönnetä merkittäviä poikkeamisia.
• Rakennustapaohjeiden mahdolliset muutokset toteutetaan laajempana kokonaisuutena
kortteleittain.

TULKINTAOHJE KELLARIN RAKENTAMISESTA
• Tontin olosuhteet muodostavat tekijän, joiden perusteella tulee arvioida kellarikerroksen
toteuttamisen tarkoituksenmukaisuutta.
(esim. korkeusero talon leveydellä tai etäisyys tien pintaan ylittää 1-2 m)
• Kellarikerros voidaan toteuttaa kaavan mukaisen kerrosluvun rajoittamatta,
jos sinne EI SIJOITETA varsinaisia asuinhuoneita (MH).
• Kellari voi olla katostyyppinen, avoin, lämmittämätön, puolilämmin tila tai osittain lämmitetty.
Lämmitettyjä aputiloja:
- saunaosasto (jos asuinkerroksessa väh. suihkutila)
- kodinhoitohuone
- varastot
- autotalli/katos ym.
voidaan sijoittaa kerrosalan lisäksi.
• Kaavamääräyksestä / rakennustapaohjeesta huolimatta tasaiselle tontille ei ole pakko tehdä
kellaria. Tontti, tie, talon sijainti ja erityisesti alueen yhtenäisyys vaikuttavat asiaan. Asian
ratkaisee rakennusalan asiantuntija, pääsuunnittelija.
• Kannattaa huomioida, että lähes kaikkiin valmistaloihin voidaan perustus toteuttaa
tyyppipoikkileikkauksesta poiketen uusilla perustussuunnitelmilla ”korotettuna” siten, että siitä
muodostuu kellari. Tarvittaessa asia voidaan ratkaista aloituskokouksessa.